Siirry sisältöön
1960-luku - Maaseudun markkinoille 3

1960-luku – Maaseudun markkinoille

Historia

 

vaimoineenSnellmanin viisi veljestä

1960: Vuonna 1960 yritystä pyöritti veljesviisikko! Toisistaan huolehtiminen jatkui ja veljesten perusperiaatteena oli se, että kaikilla oli samansuuruinen palkka työtehtävästä riippumatta.

Veljekset pyrkivät myös siihen, että kaikki perheet saivat senhetkisen elämäntilanteensa vaatiman tulon. Jos joku sairastui ja oli taloudellisessa ahdingossa sai kyseinen perhe lainaa yritykseltä ja oikein vaikeissa tilanteissa lainaa ei tarvinnut maksaa takaisin. Ruokapöydän ympärillä istuvat vasemmalta Karl vaimonsa Anna-Lisan kanssa, Kristina (s. Ek, vihittiin vuonna 1961) miehensä Henryn kanssa, Per vaimonsa Gerdan (s. Lampinen, vihittiin vuonna 1958) kanssa, Gunne miehensä Larsin kanssa ja Britta miehensä Kurtin kanssa Lassen kesämökillä.

 


 

Skatan laajennusEnsimmäinen laajennus Skatan tehtaassa

1960: Ensimmäinen laajennus tehtiin vuonna 1960 ja sen jälkeen Skatan tehdasta laajennettiin vuosina 1967, 1974 ja 1985.

 

 


 

Kannukseen avataan myyntikonttori

1960: Kannukseen avataan sekä myyntikonttori että varasto vuonna 1960 ensimmäisenä suurena askeleena suomenkieliselle maaseudulle. Poutulla oli teurastamo Kannuksessa ja Snellman osti lihan sieltä. Myyjä Aulis Tupeli palkattiin vastaamaan laajentumisesta maaseudulle.

 

 

 


 

Makkarantekoa 60-luvullaErikoistuminen alkaa 1960-luvulla

Snellman päätti panostaa korkealaatuisten kokolihatuotteiden valmistukseen sen sijaan, että olisi lähtenyt mukaan yleiseen ruokamakkaran hintakilpailuun. Tämä osoittautui myöhemmin onnistuneeksi vedoksi. Öljykriisin taloudellisten jälkimaininkien pyyhkiessä maamme yli 1970-luvulla pärjäsi Snellman erityistuotteidensa ja uusien panostustensa avulla. Snellman kuului siihen 10 % makkaratehtaista, jotka selvisivät näistä raskaista vuosista. Ruokamakkaroiden kova hintakilpailu jatkui aina 1970-luvulle saakka, mutta Snellman ei koskaan lähtenyt siihen kunnolla mukaan. Tämän ajanjakson aikana Snellmanilla työskenneltiin periaatteen ”mieluummin 2 x 5 kuin 5 x 2” mukaan, joka merkitsi sitä, että mieluummin tuotettiin 2 viiden markan makkaraa kuin 5 kahden markan makkaraa. Laatu oli tärkeämpää kuin määrä.

 


 

Ida-äiti saa tasavallan presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin

1964: Äiti Ida Snellmanille myönnetään Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkki Uudenkaarlepyyn Marttayhdistyksen suuressa Äitienpäiväjuhlassa Uudenkaarlepyyn kristillisessä kansanopistossa (Kristliga Folkhögskolan i Nykarleby). Herman ja Ida Snellmanin kaksitoista lasta olivat mukana juhlassa ja ojensivat kukin äidilleen punaisen ruusun.

 


 

60-luvullaKoneiston uusiminen 1960-luvun lopulla

1960-luvun loppupuolella tuotantovälineitä uusittiin määrätietoisesti ja tuotannon rutiineja kehitettiin. 1960-luvulla hankittiin jääkone. Uudet menetelmät mullistivat tuotannon 1960-luvulla. Meetvurstin savustus automatisoitiin saksalaisvalmisteisella savustusuunilla 1960-luvulla. Uuni oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen hankinta herätti suurta huomiota. Uusi uuni nopeutti meetvurstin valmistusta huomattavasti. Automatisoinnin ansiosta pystyttiin uunin lämpötilaa ja ilmankosteutta helposti säätämään.

 


 

 

Tuotteet:

  • Työtilat koostuivat 1960-luvulla kahdesta huoneesta; makkarahuoneesta ja lihaosastosta. Siihen aikaan nakkimakkaranvalmistus tapahtui kokonaan käsin, sekä nakkimakkarat että lenkkimakkarat pyöriteltiin oikean pituisiksi käsin. Nakkimakkaroiden sitominen langalla oli työtä, joka vaati tiettyä ammattitaitoa. Luonnonsuoli oli tietenkin ainoa ajateltavissa oleva vaihtoehto ja lisäaineina käytettiin vain suolaa ja nitriittiä.
  • Snellman toi ensimmäisenä markkinoille valmiiksi viipaloidut kokolihatuotteet 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa.