Keskimatkan juoksija ja maidontuottaja Kaisa Honkaharju Kannuksesta myöntää rehellisesti, että mitalien ulkopuolelle jääminen tämän kesän Kalevan Kisoissa oli pettymys. Samaan hengenvetoon hän pystyy kuitenkin analyyttisesti toteamaan, että syyt myöhäisen huippukunnon saavuttamiseen ovat tiedossa, ja virheistä oppineena mennään kovalla vauhdilla kohti uutta kautta.
Iloinen ja sulavasuinen 28-vuotias Honkaharju aloitti uransa pituushyppääjänä, mutta joutui pahan loukkaantumisen jälkeen hakemaan uralleen uutta suuntaa. Se suunta löytyi kestävyysjuoksun parista, ja viimeiset vuodet Honkaharjun päälajina onkin ollut 800 metrin juoksu.
Tapaamme Kaisan ja hänen puolisonsa Antti Huhtalan Kannuksessa, lounasruuhkan aikaan.
Pariskunta saapui paikalle eri suunnilta. Kaisan urheiluriennot olivat vieneet hänet aamuksi Kälviälle kotikentälleen, kun taas Antti tulee syömään pariskunnan yhteiseltä maitotilalta Väli-Kannuksesta, ihan Pohjois-Pohjanmaan rajan tuntumasta.
– Siis mehän emme oikeastaan puhu urheilusta kotona lainkaan, toteavat Antti ja Kaisa melkein yhteen ääneen.
Henkilökohtainen ennätys Ratinassa
Kaisa nousi viimeistään tällä kaudella parrasvaloihin kansallisella tasolla, ollen Tampereen Kalevan kisoissa 800 metrillä suomen neljänneksi nopein nainen, uudella henkilökohtaisella ennätyksellä. Antin vapaat illat täyttää musiikki, ja oletusarvo on, että yhteiskunnan avautuessa uudelleen myös juuri singlen julkaisseen Amorin nuolet-yhtyeen keikkakalenteri alkaa täyttymään.
Aktiivisen musiikki- ja urheiluelämän ohella Kaisan ja Antin arkea ohjaa 55 eläimen ja 85 hehtaarin maitotila, jonka he ottivat Ahto ja Hanna Huhtalalta haltuunsa vuonna 2017.
Antti oli aikaisemmin traktorinhuoltohommissa, kun taas Kaisa ehti lukion jälkeen käynnistää agrologian opinnot. Kaisa oli ehtinyt olla lomitushommissa Huhtalan tilalla ennen kuin liittyi virallisesti perhetilan vahvuuteen vajaat viisi vuotta sitten.
Kaisa miettii hetken ja toteaa sitten itsevarmasti maanviljelijäarjestaan.
– Onhan tämä loppujen lopuksi mukavampaa, kun mitä olin ajatellut, hän toteaa hymyissä suin.
– Sitovaa, raakaa ja raskasta. En silti ikinä vaihtaisi tätä pois. Ehdin kuitenkin olla kymmenen vuotta toisella töissä, joten arvostan tilallisena erityisesti vapautta, Antti toteaa.
Viiden vuoden koulu
Kaisalla ja Antilla tulee tänä vuonna viisi vuotta täyteen tilallisina. Siinä ajassa on tapahtunut paljon, mutta oikeastaan vasta nyt he ovat pääsemässä kunnolla alkuun.
– Se vei sen viisi vuotta tajuta mistä tässä on oikeasti kyse, Antti analysoi.
– Koulussa opittu on yksi tapa, mutta asiat voivatkin loppujen lopuksi olla aivan toisin. Kokemus ja erilaiset näkemykset vievät meitä eteenpäin, Kaisa toteaa.
Pitkällä tähtäimellä pariskunta haaveilee uuden yksirobottisen pihattonavetan pystyttämisestä nykyisen, vuonna 1991 rakennetun parsinavetan läheisyyteen.
Vanha parsinavetta on auttamatta käymässä vanhaksi, ja toiminnan osalta myös suuritöinen. Kaisa myöntää, että tämän vuoden tuloskehitystä juoksuradalla haittasi liialliset työt tilalla alkukauden kriittisinä hetkinä.
– Viime vuonna aloin seurata aktiviteettia kellon avulla ja kun ihan peruspäivän päätteeksi huomasin ottaneeni 30000–40000 askelta niin kuormitus oli esimerkiksi kaavaillulle lepopäivälle aivan liian suuri, hän laskee.
Yhteistyökumppanit antavat mahdollisuuden panostaa
Honkaharju pyrkiikin tulevaa kautta ajatellen rakentamaan yhteistyökumppanien kautta mallia, joka mahdollistaisi työtaakan keventämistä juuri oikeilla hetkillä.
– Vaikka Anttihan täällä suurimman osan töistä tekee, se on tuollainen urheilijaleski, Honkaharju naurahtaa.
Vaikka tila vaatii paljon läsnäoloa, on Antti kuitenkin tuttu näky kisakatsomoissa.
– Se on aivan hirveätä jännittää paikan päällä, minä olen varmaan eniten äänessä koko stadionilla, Huhtala myötää.
Silmät kannattaa jatkossa pitää auki, sillä Anttiin ja Kaisaan voi törmätä vielä monessa paikassa.
Oli sitten kyse pellon laidasta, estradin etureunasta tai urheilukentän sisäradasta.
Snellmanin lihanjalostus on yksi Kaisa Honkaharjun yhteistyökumppaneista.