Mullistava muutos Snellmanin nautaketjussa: Putkitus parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia
Snellmanin nautaketjun putkitusjärjestelmä on osoittautunut menestykseksi, parantaen vasikoiden hyvinvointia ja vähentäen hävikkiä. Mutta miten järjestelmä sitten toimii käytännössä?
Teksti & kuvat: Antti Koivukangas
Pilottiprojektista pinnalle ponnistanut ja kiitellyksi käytännöksi kasvanut Snellmanin välitysvasikoiden putkitusjärjestelmä nousi kiinnostavaksi puheenaiheeksi syyskuun alussa Hankasalmella, Kari ja Päivi Hännisen järjestämillä Sadonkorjuupäivillä.
Paikalla Penttilän maitotilan suositussa yleisötapahtumassa olivat myös naudantuottajat Jenni ja Juho Heiska, jotka olivat saapuneet paikalle noin 40 kilometrin päästä, Toivakasta.
Heiskan kasvattamo on osa putkitusrinkiä, jossa heidän lisäkseen on mukana viisi maitotilaa. Näistä yksi on Hännisen tila eli Penttilän maitotila Hankasalmelta.
– Kyllä numerotkin sen osoittaa, että toimintaan on tullut selkeä muutos putkitukseen lähtemisen myötä. Se näkyy meillä ennen kaikkea antibioottien käytön vähentymisenä ja pienentyneenä hävikkinä. Jatkuvasti on menty parempaan suuntaan, arvelee kasvattamon isäntä Juho Heiska.
Myös rouva Jenni Heiska näkee muutoksen arjessa erittäin positiivisena. Vasikat tulevat tasaisin välein tutuilta ja turvallisilta tiloilta.
– Eläimet ovat terveitä, kun ne tulevat meille ja ne myös pysyvät terveinä. Meillä löytyy eläimille uudet, toimivat tilat missä ne voivat hyvin. Kyllä putkitus muutti meidän tilamme pyöritystä todellakin parempaan suuntaan, hän toteaa.
Mutta mitä putkitus sitten käytännössä tarkoittaa?
Mallia ruotsista
Snellman käynnisti muutama vuosi sitten hankkeen lääkityksen vähentämiseksi nuorilla naudoilla, mikä lopulta johti vasikoiden välitystoiminnan uudistamiseen.
Pilottihankkeena toimintaa alettiin pyörittää niin, että tietyt maitotilat ja kasvattajat linkitettiin yhteen, tavoitteena terveemmät vasikat. Oppia ja inspiraatiota oli haettu Ruotsista, missä vastaavaa toimintamallia käytetään laajalti.
– Pilottihankkeen ensimmäinen vaihe aloitettiin jo keväällä 2019, ja vuoden 2020 aikana mallia laajennettiin useampaan kokonaisuuteen. Hankkeen tulokset olivat positiivisia, ja putkitus on nyt osa Snellmanin vakiintunutta vasikkavälitystoimintaa, kertoo Snellmanin laatuvastaava eläinlääkäri Eva-Lina Sandell.
Vasikoiden lääkityksen käyttö ja kuolleisuus ovat laskeneet merkittävästi Snellmanin nautaketjun putkituskasvattamoissa, ja eläinten teurastulokset ovat myös olleet erinomaisia. Malli on osoittanut, että pienemmät vasikkaryhmät ja lyhyempi kuljetusaika parantavat eläinten hyvinvointia ja vähentävät lääkitystarvetta.
”Helpommin hallittava kokonaisuus”
Penttilän maidon emäntä Päivi Hänninen arvelee, että maitotilojen osalta putkitus on tuonut tiettyä selkeyttä omaan arkeen. Lypsykarjatilalla pääpaino on luonnollisesti maidontuotannossa.
– Kuitenkin se, että sonnivasikalle löytyy koti ja me tiedetään, että se joka toinen viikko meiltä lähtee helpottaa arkea. Se tarkoittaa meille helpommin hallittavaa kokonaisuutta, me voimme mitoittaa tiloja putkituksen rytmin mukaan. Mielestäni on myös ihan tavattoman hienoa, että tiedetään mihin se meidän vasikkamme menee, Päivi Hänninen kertoo.
Hän nostaa myös esille tilojen välisen tiiviin yhteistyön, joka helpottaa myös omalta osaltaan kaikkea kansakäyntiä eläinliikenteeseen liittyen.
– Jos meillä ilmenee jotain ongelmaa tai halutaan viestiä jotain, niin tiedetään keidenkä kanssa voidaan sitten asiasta keskustella. Kyllä meidän kaikkien etu on se, että me tässä elintarvikeketjussa kaikki pärjätään, Hänninen toteaa.
Jenni Heiska on samoilla linjoilla. Heiskojen tilalle saapui aikaisemmin noin kolmekymmentä vasikkaa kahden kuukauden välein.
– Se oli paljon raskaampaa koska eläimiä oli enemmän ja ne myös sairastelivat paljon enemmän. Nyt eläimet pysyvät terveenä, niitä on mielekkäämpi ja helpompi hoitaa, myös kun meillä on heille ihan uudet tilat valmistunut kaksi vuotta sitten. Putkitus muutti paljon asioita parempaan suuntaan, hän päättää.
Putkituksen plussat Snellmanin nautaketjussa:
➕ Lääkityksen käyttö vähentynyt, tuottajien lääkintäkulut laskussa
➕ Kuolleisuus pysynyt alhaisena
➕ Teurastulokset ovat erinomaisia
➕ Pienet vasikkaryhmät ja lyhyemmät kuljetusajat
➕ Vähentynyt tartuntatautien riski
➕ Tyytyväiset tuottajat, sekä maitotiloilla että kasvattamoilla