Jokainen suomalainen heittää vuosittain pois noin 20-25 kg ruokaa. Syyskuun alussa vietetään kansallista hävikkiviikkoa, jolloin ruokahävikin ongelmia ja potentiaalisia ratkaisuja nostetaan esille. Snellmanilla Kuusisaaressa hävikinvastainen työ on käynnissä vuoden ympäri.

Ronnie Granlund on työskennellyt Snellmanilla tuotannonjohtajana puolitoista vuotta ja tuntee hyvin kaikki ne vaiheet, jotka liha käy läpi matkallaan kuluttajien pöytiin.

– Periaatteena on aina ollut, että kaikki hyödynnetään. Tavoitteenamme on jatkuva kehitys ja saannon parantaminen koko prosessin varrella. Tällöin vähennämme hävikkiä jo aikaisessa vaiheessa ja vältämme hukkaa.

Teurastamon prosessissa ei tänä päivänä varsinaista hävikkiä esiinny.

Granlund nostaa mielellään esiin erilaisia paikallisia ja maailmanlaajuisia yhteistyökuvioita, jotka omalta osaltaan nostavat hyödyntämisastetta.

– Autoteollisuus on jo pitkään ollut nahkojen ostaja. Suurin osa eläinravinnoksi kelpaavasta materiaalista menee MUSH:ille. Myös rehuteollisuus ja Jepuan biokaasutuotanto ovat osana ketjua. Teurastusprosessista löytyy ulkomaalaisille ostajille kelpaavia herkkutuotteita, jotka menevät vientiin, kertoo Granlund.

Menestyksekkään MUSH-perheyrityksen tarina kelpaa hienona esimerkkinä siitä, miten uudet ja oivat ideat usein kumpuavat omista riveistä.

– Stig Snellman perusti aikoinaan MUSH-yrityksen oltuaan 1990-luvulla leikkaajana Snellmanilla töissä. Hän näki siellä koirille jalostettavaksi kelpaavaa tuotetta ja perusti yrityksen vuonna 2004. Vuodesta 2011 MUSH on ollut osa Snellman-konsernia. Mielestäni tämä on oiva esimerkki kestävästä kierrosta.

Kuusisaari lämpiää kaasulla

Toinen vastaavanlainen esimerkki on teurastamojätteestä saatava biokaasu, jota tuotetaan yhteistyössä Jepuan Biokaasu-yrityksen kanssa.  

Nykyään biokaasu on korvannut öljyn Kuusisaaren tehtaalla, jossa sekä lämmitys että vesihöyryn tuotanto tapahtuvat nykyään biokaasun avulla. Biokaasu on täysin hiilidioksidineutraali energialähde eli hiilidioksidipäästöjä ei synny.

Snellmanilla hävikkiongelma on tiedostettu jo pidemmän aikaa ja tuotannon jokaisessa vaiheessa hävikin vähentäminen on ollut toimintaa ohjaavana periaatteena, aina teurastamon ovelta lähettämön laiturille asti.

Magdalena Wiis-Sundblad toimii henkilöstöravintolapäälikkönä Snellman Kitchenissä ja paljastaa että hävikkiviikko on huomioitu myös heidän toiminnassaan.

– Hävikin vähentäminen on ympärivuotinen prioriteetti ja yksi toimintasuunnitelmamme pääteemoista, hän kertoo.

Henkilöstöravintolassa tarjoillaan päivittäin noin 500 lounasannosta yrityksen työntekijöille ja vieraille, joten on sanomattakin selvää, että toiminta vaati tiettyä ennakointikykyä.

–Valmistamme ja jäähdytämme ruoan sellaisella tavalla että se saadaan kulumaan saman päivän aikana ja ylijääneet annokset voidaan tarjoilla vielä seuraavanakin päivänä. Meillä ei loppujen lopuksi ole kovin suuri hävikki, mutta tämä toki vaihtelee päivittäin.

Lounasruokien raaka-aineena toimivat luonnollisesti Snellmanin omat lihatuotteet. Omat raaka-aineet auttavat osaltaan hävikin määrän pienentämisessä. Toki kaikki ravintolan asiakkaat voivat omilla tietoisilla valinnoillaan vaikuttaa hävikin määrään.

Ota sen verran kuin syöt ja syö sen verran kuin otat.

Magdalena Wiis-Sundblad

– Ota sen verran kuin syöt ja syö sen verran kuin otat, Magdalena kiteyttää.

Wiis-Sundblad kertoo lisäksi, että ravintolan henkilökunta on vahvasti mukana ideoimassa toimenpiteitä jotka tähtäävät ruokahävikin vähentämiseen.

Tiimityöskentely yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi on ollut oiva tapa ruokkia ideointia ja inspiraatiota.

– Tämä ajattelutapa kumpuaa suoraan omasta ryhmästämme. Tiimimme aamupalaverit ovat erinomainen paikka tuoda ajatuksiaan esille, jotta voimme suunnitella miten teemme asioita yhdessä paremmin, hän päättää.

Ruokaa jaetaan sitä tarvitseville

Olof Snellman toimii esimiehenä tuottajien ja henkilöstön kaupassa Kuusisaaressa. Kauppa on toiminut nykyisissä tiloissaan jotain vuosia.

– Täällä on monesti kyse hyvistä ja täysin syötävistä tuotteista jotka eivät vastaa meidän laatuvaatimuksiamme vähittäiskauppaan menevien tavaroiden suhteen. Periaatteena meillä on kuitenkin se, että se mikä on syötävää myös syödään.

Olof Snellman kertoo myös että myymisen likäksi osa ruoasta menee ruokajakeluun.

– Teemme tarvittaessa yhteistyötä seurakuntien diakoniatyön kanssa. Heillä on olemassa jakelun kannalta hyvät verkostot, mikä takaa sen, että elintarvikkeet menevät oikeaan osoitteeseen. Viime viikolla lähetimme jakeluun tavaraa Kälviälle ja Veteliin.

Loppujen lopuksi heitämme uskomattoman vähän ruokaa menemään.

Olof Snellman

Tuotannossa tulee aina jonkin verran hävikkiä. Snellmanilla on kuitenkin koko tuotantoketjussa tehty vahvasti työtä sen eteen, että myös Olof työkavereineen saa nähdä ruoan päätyvän sinne minne se kuluu: lautaselle.

– Loppujen lopuksi heitämme uskomattoman vähän ruokaa menemään. Se on myös meidän toimintamme tavoite, hän kiteyttää.

Ruokahävikkiä syntyy tuotannon jokaisessa vaiheessa, mutta ylivoimaisesti suurin hävikki syntyy kotitalouksissa. Verkkosivun hävikkiviikko.fi mukaan kuusi prosenttia suomessa ostetuista elintarvikkeista päätyy roskakoriin.

Verkkosivulla havikkiviikko.fi löydät enemmän tietoa hävikkiviikosta ja ruokahävikistä maailmanlaajuisena ongelmana.