Siirry sisältöön
Palkittu maitotila Kalajoella 6

Palkittu maitotila Kalajoella

Kauniissa mäntymetsässä Kalajoella sijaitsee Rahjan tila. Esa ja Marja-Leena Rahjan maitotila palkittiin kahdesti vuonna 2017 – hyvästä maidon laadusta sekä vuoden maaseutuyrityksenä Kalajoella. Vuosi 2017 oli muutenkin juhlavuosi Rahjan tilalle. Oli kulunut tasan 30 vuotta siitä, kun Esa ja Marja-Leena ottivat Esan kotitilan hoitaakseen.

Onnistumiseen ei ole vain yhtä vastausta, vaan se koostuu monesta eri perusasiasta.

– Aloitimme uudehkossa 16 lehmän parsinavetassa. Ensimmäinen pihatto rakennettiin vuonna -99 parsinavetan jatkoksi, Esa kertoo. Vuonna 2009 ostimme ensimmäisen robottimme ja seuraavana vuonna navettaa laajennettiin.

Palkittu maitotila Kalajoella 1

Navettaa on myös ollut mahdollista laajentaa “seinien sisällä”, ottamalla eri osia rakennuksesta uuteen käyttöön, mikä on ollut taloudellisesti järkevää. Esimerkiksi entisestä lypsyasemasta tehtiin poikimatila ja nykyinen umpiosasto otetaan lypsävien käyttöön, kun entiseen latokuivuriin on saneerattu tilat umpilehmille.

Muutostöiden jälkeen navetassa on 86 paikkaa lypsäville ja tilat uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle.

Viime elokuussa asennettiin toinen Lely A3 -robotti ja syksyllä tilalle myönnettiin uusi ympäristölupa, joka mahdollistaa laajennuksen 120–130 lehmälle. Peltoa on käytössä reilut 100 hehtaaria.

Hyvä asenne tuo tulosta

Navetassa kuluu helposti 6–7 tuntia päivässä, Esa ja Marja-Leena toteavat. Jos tulosta haetaan, ei kannata kiirehtiä, vaan panostaa toimiviin rutiineihin.

– Meidän periaatteena on se, että navetta ei ole juoksurata, Esa sanoo. Navetassa kaiken tulee toimia kunnolla, sillä tavoin teemme tulosta.

Tilan maitotuotos on nyt mitä parhainta ja on ollut tasaisessa nousussa jo kauan. Vaikka Esa myöntää, ettei huipputuotosta olla hakemassa, keskituotos puhuu puolestaan – 10 700 kg maitoa, yli 11 300 kg energiakorjattuna.

Tilalle myönnettiin keväällä Walter Ehrströmin kultainen mitali 25 vuoden aikana yhtäjaksoisesti tuotetusta ensiluokkaisesta maidosta. Onnistumiseen ei ole vain yhtä syytä, vaan se koostuu monesta eri perusasiasta, isäntäväki toteaa – lehmät saavat mitä ne tarvitsevat ja olosuhteet ovat kohdallaan.

Palkittu maitotila Kalajoella 5

 

Terveitä vasikoita

Marja-Leena vastaa vasikoiden hoidosta. Ternimaitoa annetaan heti poikimisen jälkeen ja siitä eteenpäin maitoa kahdesti päivässä niin paljon kuin vasikat vain jaksavat juoda.

– Vasikoita juotetaan yleensä kaksi viikkoa maidolla, sen jälkeen siirrytään pikkuhiljaa juomajauheen käyttöön, Marja-Leena kertoo. Maidon lämpötila ja puhtaat välineet ovat tärkeitä seikkoja.

Vasikat ovat pysyneet hyvin terveinä. Maitorotuisten lisäksi lehmiä siemennetään myös blondi-liharodulla. Naudankasvattajat arvostavat blondia ja vaikka vasikat syntyvät isoina, poikimavaikeuksia ei ole ollut.

Nurmesta kaikki lähtee

Rahjan tilalla tehdään säilörehusta kaksi satoa. Tavoitteena on korjata laadultaan ja määrältään mahdollisimman samanlaiset sadot. Viime kesänä ensimmäinen nurmisato korjattiin kesäkuun lopussa, D-arvon ollessa yli 700. Kakkossato oli taas tosi märkää, 80 % vettä.

– Hyvään taloudelliseen tulokseen pääseminen edellyttää, että pelto tuottaa mahdollisimman paljon korkealaatuista rehua, joka on säilötty huolella, Esa sanoo. Oikeaan aikaan tehdyllä korjuulla ja huolellisella säilönnällä tavoitellaan korkeaa syönti-indeksiä. Kun säilörehussa on riittävästi kuitua, ape on helppo rakentaa.

Vilja litistetään ja säilötään tuoreena tuubiin.

Palkittu maitotila Kalajoella 4

Aktiivinen edunvalvonta ja vapaa-aika

Rahjan tila sai marraskuussa Vuoden maaseutuyritys -palkinnon Kalajoen kaupungilta. Palkinnon myöntämisen perusteluina oli korkea tuotanto-osaaminen ja osallistuminen edunvalvontatyöhön. Esa on muun muassa ollut pitkään paikallisen MTK:n johtokunnan jäsen ja oli aikoinaan aktiivisesti mukana maitopuolen edunvalvonnassa.

Nykyisin aktiivisuus kohdistuu MTK:n ohella seurakunnan toimintaan sekä omiin ja perheen harrastuksiin. Kaikki perheenjäsenet ovat innokkaita hiihdon harrastajia ja musiikkia harrastetaan sekä kuorossa että orkesterissa.

– Vaikka välillä tuntuu siltä, että saappaat ovat raskaat, kun viikonloppu on ollut täynnä ohjelmaa, niin henkisellä puolella se antaa voimia jaksaa, Esa toteaa hymyillen.