Muovin vähentämisestä ei saa tulla itseisarvo: ”Haluamme antaa kuluttajalle mahdollisuuden parempaan ja kestävämpään ruoka-arkeen”
Syksyn tullen Snellmanilla ei enää pakata kunnon jauhelihaa viime vuosina tutuiksi tulleisiin rasioihin. Kun myös 700 gramman pakettikoko on saatavilla flowpack-pussissa, muovin käyttö vähenee entisestään Pietarsaaren tehtaalla, mutta vähentäminen sellaisenaan ei ole millään tavalla itseisarvo.
Anders Storsved on työskennellyt vuosikymmeniä Snellmanin pakkauksien parissa. Pakkausalalla muutokset ovat seuranneet toisiaan ja uudet innovaatiot ovat monesti siivittäneet tutut tavat ja metodit romukoppaan.
Alalla on tärkeätä seurata kehitystä, ja viime aikoina Snellmanin lihajalostus on ollut veturina viemässä suomalaisia jauhelihakuluttajia suuntaan, jossa rasian onkin korvannut pussi.
– Tammikuun ja elokuun välillä teimme 11,5 miljoona pakettia 400 gramman jauhelihapakkausta. Näiden kohdalla rasiasta pussiin siirtyminen on vähentänyt muovinkäyttöämme noin 144 000 kiloa kyseisen jakson aikana. Jos tarkastelemme kokonaista kalenterivuotta, on vähennys 216 000 kilon kokoluokkaa, hankintapäällikkö Anders Storsved selittää.
Snellmanin siirtyessä myös 700 gramman pakkausten osalta pusseihin, lisäsäästöä tulee vielä noin 135 000 kiloa.
MuovirasiA on käytännöllinen ratkaisu tietyille tuotteille
Vaikka Kunnon jauhelihaa ei enää saa rasiassa, ei se automaattisesti tarkoita rasiasta luopumista kaikkien tuotteiden osalta.
– Pakkaamme tuotteitamme edelleen myös rasioihin. Rasia on erittäin toimiva ratkaisu esimerkiksi pihveille ja suikaleille. Kuluttajanäkökulma on aina otettava huomioon pakkauksia suunniteltaessa. Jauhelihan suhteen koemme, että pussi on paras ratkaisu, mutta olemme jatkuvasti avoimia uusille ja toimiville ratkaisuille, kertoo Storsved.
Osa pakkausratkaisuista jää käytännössä melkein näkymättömäksi kuluttajalle. Säätämällä vaikkapa leikkelepakkauksien muovikalvon paksuutta on myös mahdollista vähentää muovinkäyttöä.
Hiljattain tehty leikkelelinjan paksuuksien hienosäätö on esimerkiski leikkeleiden osalta vähentänyt vuositasolla muovijätteen määrää vielä 122 000 kilolla.
Anders Storsved kiirehtii kuitenkin muistuttamaan, että muovin säästämisestä ei saa tulla itseisarvo.
– Testaamalla haemme jatkuvasti raja-arvoja työskentelyllemme. Kun on tarpeeksi kauan tarkistellut tilannetta yrityksen näkökulmasta, on terveellistä katsoa tilannetta välillä myös kuluttajan silmin. On myös tärkeä sisäistää, miten pakkaus koetaan kotikeittiössä. Eli muovin säästämisen ohella pitää pohtia pakkauksen soveltuvuutta eri tuotteille, sen vaikutusta ruoan säilyvyyteen, toimivuutta valmistusvaiheessa ja käytettävyyttä kotona, Storsved selittää.
Vähemmän ruokahävikkiä heti ja parempi kierrätettävyys tähtäimessä
Pakkauksien ja pakkausmateriaalin kanssa tehtävä työ Snellmanilla pyrkii aina tuomaan esille ne parhaat tavat millä kuluttajia palvellaan. Pakkausinnovointiin liittyy myös ruokahävikin vastainen ulottuvuus.
– Meidän on aina kysyttävä itseltämme voimmeko me ratkaisuillamme luoda paremmat edellytykset kotitalouksille vähentää omaa hävikkiään? Luovilla ja toimivilla ratkaisulla annamme suomalaisille mahdollisuuden parempaan ja kestävämpään ruoka-arkeen, Storsved näkee.
Pitkällä tähtäimellä Snellman käy vuoropuhelua toimittajien kanssa tavoitteena siirtyä pakkausmateriaalien suhteen kierrätettäviin materiaaleihin. Tämä vaatii koko ketjun mukanaolon.
– Vielä emme ole päässeet siihen tilanteeseen, mutta meidän kaikkien yhteinen tavoite on oltava siirtyminen kestävämpään pakkausarkeen, jossa voimme kierrättää käyttämämme muovit. Sen eteen tehdään laajalla rintamalla töitä, päättää Storsved.