Huikeiden juniortuloksien siivittämänä odotukset kiekonheittäjän Helena Leveelahden, 23, uran suhteen ovat aina olleet kovat. Virroilta kotoisin olevan lihakarjatilan tyttärellä tavoitteet ovat haasteellisen kauden jälkeen kirkastuneet, ja tällä hetkellä olympiaunelma ajaa häntä arjessa eteenpäin.

Vierailemme Helena Leveelahden kotitilalla keskellä tammikuisen tuiskuista perjantaina.

Aamunavetan askareet suorittanut ja viikonloppua lapsuudenkodissaan viettävä Helena toivottaa meidät tervetulleiksi vastaanottokomitean kera.

Särkelän tilan tiluksilla Kotalan kylässä vapaana pyyhältävät jakutianlaika Lena ja saksanpaimenkoira Arra nuuskivat kiinnostuneina vierailijoita mutta jatkavat sitten omia askareitaan pihamaalla.

– Lena on ollut minulle todella arvokas kumppani, hankin hänet omakseni joulukuussa 2021 ja vastoinkäymisten keskellä hän on ollut minulle todella tärkeä. Pidän oikeastaan eläimistä enemmän kuin ihmisistä, Helena naurahtaa.

Nuoren urheilijan eläinrakkaus kumpuaa kotioloista.

Hän on pienestä asti ollut tekemisissä kaiken kokoisten eläinten kanssa, koko lailla koko ikänsä ja joulukuussa 2021 hän myös valmistui Tampereen Ahlmanilta eläintenhoitajaksi.

Opintojen lisäksi Tampereen suunnalle vetivät aikoinaan myös erinomaiset harjoitusolot.

TBILISIN TÄYSOSUMA

Jo lukioaikana vahva Leveelahti oli löytänyt äitinsä valmennuksensa yleisurheilun heittolajit ja edustaa tänäkin päivänä Virtain urheilijoita seuratasolla. Ensimmäisen Kalevan Kisat-edustuksensa hän suoritti jo 13-vuotiaana.

Oman tekemisen tason suhteen silmiä avaava kokemus oli maajoukkue-edustus vuoden 2015 Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla.

Tbilisistä kotiin tuomisina tuli arvokisahopea.

– Se yllätti jopa minutkin, sillain että ’hupsista’, oma taso olikin aika kova! En ole koskaan tuijotellut tilastoja ja sumplinut lähtökohtia etukäteen, vaikka tiesin että hyvän päivän sattuessa mahdollisuuksia olikin. Olen siitä lähtien onnistunut aina hyvin nuorten arvokisoissa, Leveelahti muistelee.

Juniorimenestystä on Tbilisin matkan jälkeen tullut sekä kotikentällä että kauempaa.

Kesällä 2021 alle 23-vuotiaitten EM-kisoista saavutettu hopea livahti nätisti palkintokaapin paraatipaikalle alle 20-vuotiaitten MM-hopean seuraksi. Tämän mitalisijan hän oli saavuttanut kolme vuotta aikaisemmin Tampereella.

RASKAS KAUSI 2022

Tulos- ja menestyskäyrät osoittivat Leveelahden kohdalla pitkään vahvasti ylöspäin, mutta kaudella 2022 oli vuorossa haasteellisemmat ajat.

– Lähinnä kyseessä oli pään sisällä tapahtuvista asioista. Olin kohdannut haasteita aikaisemmin myös mykoplasman ja selkävaivojen kautta, mutta viime kesänä tietyt tekniikkaongelmat ajoivat yliyrittämään ja tärkeimmät kisat menivät pitkin kesää penkin alle ja turhautuminen kasvoi.

– Onneksi Ruotsiottelussa tuli kauan kaivattu onnistuminen, muistelee Leveelahti.

Haasteiden keskellä Helena hakeutui mielellään kotikonnuilleen ja eläinten pariin ammentamaan voimaa tuleviin kotioksiin.

TILALLA URHEILUASIAT VOI HETKEKSI UNOHTAA

Navettatöissä, lihakarjan parissa, ajatukset kiekonheiton teknisistä koukeroista ja arvokisojen hetkittäin ahdistavista karsintarajoista jäävät automaattisesti taka-alalle.

Kotitilalla toimintaa pyörittävät äiti Tiina ja isä Esa, sekä kohtapuolin opinpolulle suuntaava pikkuveli.

Aikoinaan vanhana asutustilana Kotalan kylässä aloittanut Tiina Leveelahden (os. Järvenpää) suvun kotitilasta on vuosien saatossa kasvanut noin 400 eläimen rotukarjatila, jossa puolet eläimistöstä koostuu a la carte limousine-rodusta.

– Vasikat syntyvät emolehmätilalla kevättalvella ja tulevat marras-joulukuussa emolehmätiloilta välityksen kautta meidän tilallemme.

– Omalla porukalla Esan, pojan ja yhden kausityöntekijän kanssa me tätä pyöritetään ja Helena luonnollisesti auttaa sen mitä urheilukiireiltään ehtii, hän lisää.

Helenan arki etenee vahvasti eteenpäin urheilu edellä, mutta tarkoitus olisi myös hakeutua uudelleen takaisin opin polulle.

UNIVERSIADIT TÄNÄ VUONNA, OLYMPIALAISET ENSI VUONNA

Noin neljän vuoden aikajanalla suoritettava monimuotoinen agrologin tutkinto on hänellä pitkän aikavälin tähtäimessä, mutta opinahjoon hakeutumisella on myös lyhyellä tähtäimellä urheilulliset syyt.

– Jos katson kilpailukalenteria eteenpäin niin ehdottomasti tämän vuoden Universiadit kiinnostaa kovasti, ja siitä eteenpäin ollaan jo nopeasti olympiavuodessa, jolloin myös kisataan aikuisten EM-kisat Roomassa. Pariisi olympialaiset ovat pitkän ajan tähtäimessä ja yhdenlainen unelma, Leveelahti myöntää.

Matkalla kohti näitä tavoitteita Leveelahti jatkaa kehitystään valmentaja Anssi Mäkisen johdolla, porukassa, jossa myös vahvat kansallisen huipputason heittäjät Salla Sipponen ja Sanni Kuparinen harjoittelevat.

Vaikka Leveelahti nuorempana ei välttämättä niin syvästi tilastotieteeseen uppoutunutkaan, on vaatimustaso aikuisten sarjoissa vahvasti tiedossa.

Hänen henkilökohtainen kiekkoennätyksensä (57,09) juontaa juurensa Tallinnan junioreiden EM-kisoihin ja kesälle 2021, mutta metrejä saa mielellään tulla lisää.

– Tavoite on löytää jälleen punainen lanka ja saada aikaiseksi tasaisia sarjoja sinne 58–60 metrin paikkeille. Arvokilpailuissa luonnollisesti pitää pystyä venymään sinne 60 metrin paremmalle puolelle, jos meinaa menestyä, hän myöntää.

Tänä päivänä Kaukajärvellä asustavalle 190 senttiselle juniorilupaukselle taitaa vihdoin olla aika lunastaa junioriajan lupaukset myös aikuisten tasolla.

– Kyllä maailman huiput ovat monesti olleet siinä 27–28 vuoden iässä, mutta kyllä nuoremmatkin ovat kovia pärjäämään, päättää olympiavuonna 25 vuotta täyttävä Leveelahti ja hymyilee leveästi.

Leveelahden perhe on toiminut Snellmanin sopimustuottajina vuodesta 2016.