Ilmastomuutosta vastaan taistellaan myös maan alla: ”Nurmen hiilensidonnalla saadaan pienemmät päästöt ja paremmat sadot”

07.11.2020

Ilmastonmuutos on yksi monista haasteista, joita suomalainen maatalous tällä hetkellä kohtaa. ProAgria vetää Etelä-Pohjanmaalla Ilmastosoturit-nimistä projektia, jossa keskitytään muun muassa nurmen hiilensidontaan.

Hanke pyrki lähtökohtaisesti tuomaan positiivisella tavalla esille faktoihin perustuvaa tietoa maatalouden mahdollisuuksista sitoa hiiltä maaperään. Testaamalla, mittaamalla ja dokumentoimalla pyritään löytämään tapoja lisätä hiilensidontaa ja sitä kautta hillitsemään hiilenpäästöjä.

Erkki Vihonen on luomukasvistuotannon asiantuntija ProAgriassa.

Ajatuksena on, että rehunviljely nähdään kokonaisuutena, jossa eläimet ja ympäristö otetaan kestävällä ja järkevällä tavalla huomioon.

– Pyrimme löytämään keinoja siihen, miten tiloilla voidaan varautua esimerkiksi muuttuviin sääolosuhteisiin. Varautua voi todella monella tavalla. Meidän hankkeemme puitteissa pyrimme tekemään sitä katsomalla erityisesti maan rakennetta ja kasvivalikoimaa ja edistämällä nurmen hiilensidontaa, kertoo luomukasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen ProAgriasta.

Pitkäjuuriset kasvit avainroolissa

Hiilensidonnassa on kyse kasvien käytännön yhteyttämisestä. Kasvit tarvitsevat valoa, lämpöä, vettä sekä hiilidioksidia kasvaakseen.

Erittäin pitkäjuuristen kasvien käytöstä viljelyspalstoilla on monia etuja viljelijälle, mutta myös maaperälle. Kun kasvit painautuvat syvälle maaperään ne rikkovat tiivistymiä.

– Tätä kautta maan rakenne ja yleinen vesitalous paranee huomattavasti. Myös pieneliöille maan alla muodostuu tätä kautta enemmän tilaa sinne veden sekaan. Nämä syväjuuriset kasvit ovat hyvä ratkaisu todella monella tavalla.

Sinimailanen on esimerkki pitkäjuurisesta kasvista joka tekee pellolle hyvää.

Viljelijöitä Vihonen ja hankkeen vetäjät eivät ole joutuneet taivuttelemaan projektiin mukaan missään vaiheessa.

– Ei se ainakaan minun mielestäni ole kauheasti työn taakkaa lisännyt, päinvastoin. Ne edut ovat niin paljon suuremmat, kun puhutaan satotason varmistamisesta ja maukkaan rehun saamisesta eläimille. Silloin tiettyjen siemenien lisääminen seokseen ja pieni miettiminen palstojen suunnitteluvaiheessa on aika pieni vaiva, kertoo viljelijä Timo Viinamäki.

Sparrausta ja toimenpide-ehdotuksia

Viinamäki lähti aikaisessa vaiheessa mukaan ProAgrian Ilmastosoturit-hankkeeseen.

– Heiltä saa todella hyvin nippelitietoa oman tekemisen tueksi. Olemme käyneet keskusteluja matkan varrella ja olen saanut hyviä, tarkentavia toimenpide-ehdotuksia, kertoo Viinamäki pellollaan Jalasjärvellä.

Timo Viinamäki esittelee palstan koostumusta Snellmanin Antti Koivukankaalle.

Demotilat ovat siis lähteneet hienosti hankkeeseen mukaan ja asenne viljelyn kehittämistä kohtaan on koko ajan paranemaan päin.

”Siitä hyötyvät kaikki”

Erkki Vihosen mielestä juuri kokeilu ja kokemuksien jakaminen on oleellisessa osassa kehityksen ajurina.

– Yhdistelemään pystyy aika lailla vapaasti. Jo se, että erityisen syväjuuristen paksun paalujuuren omaavia palkonurmikasveja lisää kokonaisuuteen, antaa monta etua. Se tuo monimuotoisuutta peltoon ja luo positiivisen kierteen, jossa maan rakenne ja vesitalous paranee ja sen mukana sekä märän- että kuivuudensietokyky paranee. Pitkän aikavälin etuna on luonnollisesti parempi ja varmempi satotaso.  

Monimuotoisuutta peltoihin, on Erkki Vihosen toive.

Tulevaisuudessa Vihonen toivoo, että maamme pellot voitaisiin laajalla rintamalla saattaa hyvään kuntoon sekä viljelijän että ympäristön näkökulmasta.

– Toiveena on, että saamme maan rakenteet kuntoon ja pellot pyörimään hyvällä viljelykierrolla. Jos voimme sitoa mahdollisimman paljon hiiltä maaperään, saamme sekä maan että kasvuston hyvään kuntoon ja siitä hyötyvät kaikki.

Katso SnellTV:n haastattelut Erkki Vihosen ja Timo Viinamäen kanssa kokonaisuudessaan tästä.