Siirry sisältöön
Ainutlaatuisesti suomalainen maatiaispossu

Suomalainen maatiaispossu osana tuotantoketjuamme

Joskus asiat ovat yksinkertaisia: hyvä lopputulos syntyy arjen tekemisestä, jossa raaka-aineet, olosuhteet ja käytännöt ovat hallinnassa. Maatiaispossun tuotantoketjussa tämä tarkoittaa suunnitelmallista kasvatusta, säännöllistä seurantaa ja yhteistyötä perhetilojen kanssa. Tuotannon taustalla ovat sovitut toimintatavat, joilla pyritään varmistamaan tasainen raaka-aine ja toimiva ketju.

Kunnon suomalaista maatiaispossua perhetilalta

Maatiaispossun tuotantoketju rakentuu “Kunnon suomalaista maatiaispossua perhetilalta” -teeman ympärille. Keskeisiä elementtejä ovat yhteistyö, jäljitettävyys ja tuotannon seuranta perhetiloihin sekä suomalaiseen genetiikkaan asti.

Snellman on ollut mukana kehittämässä maatiaispossuun perustuvaa tuotantoketjua, joka pohjautuu pitkään jatkuneeseen suomalaiseen jalostustyöhön. Ketjussa hyödynnetään sovittuja käytäntöjä jalostuksen, ruokinnan ja tuotannon suunnittelun tueksi. Viime vuosina ketjussa on tehty myös gm‑vapaan ruokinnan käyttöönottoon liittyvää työtä, joka on edellyttänyt vaiheittaista varmistamista ja yhteistyötä ketjun eri osapuolten kanssa.

Tuottajilla on keskeinen rooli ketjussa. Tilojen arjessa kehittämistä tehdään esimerkiksi jalostuksen ja ruokinnan suunnittelulla sekä käytäntöjen seurannalla. Tavoitteena on eläinten terveyden ja olosuhteiden hallinta, jota tuetaan yhteisillä toimintamalleilla ja neuvonnalla.

Ehjän hännän seuraaminen osana arjen havaintoja

Tilojen arjessa eläinten vointia seurataan monin tavoin. Hännän kunto on yksi käytännön havainnointiin perustuva seurantakohde muiden havaintojen ja mittareiden rinnalla.

Jos eläimillä esiintyy stressiä tai levottomuutta, se voi näkyä myös käyttäytymisessä, kuten hännänpurentana. Siksi on tärkeää, että olosuhteita ja ruokintaa seurataan ja tarvittaessa tarkennetaan.

Kaikilla tiloilla on terveydenhuoltosopimus oman eläinlääkärin kanssa ja maatiaispossut täyttävät kansallisen terveystason vaatimukset. Vastaava eläinlääkäri tekee tiloille terveydenhuoltokäyntejä vähintään neljä kertaa vuodessa, ja käynneillä seurataan sekä eläinten terveyttä että olosuhteita.