Opintomatkoja tehtiin liha-alan mekkaan eli Itävaltaan, Saksaan ja Hollantiin jo 1970-luvulla. Opintomatkoilta saatiin mm. inspiraatiota ja tietotaitoa, jotka johtivat menestys- ja edelläkävijätuotteisiin eli Steiertuotteiden kokolihaleikkeleisiin ja Hof-maksapasteijaan, joka kuuluu tuotevalikoimaan edelleen.

Vaikutuksia Euroopasta

Opintomatkoja tehtiin liha-alan mekkaan eli Itävaltaan, Saksaan ja Hollantiin jo 1970-luvulla. Opintomatkoilta saatiin mm. inspiraatiota ja tietotaitoa, jotka johtivat menestys- ja edelläkävijätuotteisiin eli Steiertuotteiden ja Hof-maksapasteijat, joista osa kuuluu tuotevalikoimaan edelleen uudella nimellä.

 

 

---

 

Steier-sarjan lihavalmisteet syntyvät

Steier-sarjan lihavalmisteet ovat Snellmanin pitkäikäisimmät ja menestyneimmät tuotteet. 1970-luvulla lanseerattuun alkuperäiseen sarjaan kuuluivat Valkosipulileike, Kielileike, Viherpippurileike, Herkkusienileike ja Steierleike. Steier-sarja kehitettiin Wiberg-seminaarissa Itävallassa ja oli yksi osa Snellmanin erikoistumislinjaa.

 

---

 

Sisäinen koulutus tehostuu

Ensimmäinen Snellmanin sisäinen lihamestarikoulutus järjestettiin 1970-luvulla. Noihin aikoihin hygieniavaatimukset eivät olleet ihan samalla tasolla kuin tänä päivänä. Lihasahat, -veitset ja korut olivat sallittuja. Säännöt sallitusta hiusten pituudesta puuttuivat. Nykypäivän laaduntarkkailija varmasti pyörtyisi järkytyksestä. Missä suojahanskat? Missä hengityssuojaimet? Onko veitset varmasti desinfioitu? Jos tuosta ajasta sen sijaan voisi jotain saada takaisin, niin se olisi ehdottomasti solmiot ja kokkihatut!

 

---

 

Suomeen perustetaan myyntikonttoreita

Myyntikonttoreita avattiin 1970- ja 1990-lukujen välillä ympäri Suomea (Kannus, Jyväskylä, Oulu, Tampere, Kuopio, Turku, Helsinki ja Ahvenanmaa). Konsulenttitoiminta oli tärkeä osa senaikaista markkinointia. Kuvassa Malla Korkeamäki ja Elisabeth Enström, kaksi Snellmanin monesta uskollisesta työntekijästä.

 

---

 

Pietarsaarenseudun yrittäjäpalkinto

1976: Oy Snellmanin Liha ja Makkara Ab sai Pietarsaarenseudun nuorkauppakamarin yrittäjäpalkinnon menestyksekkäästä toiminnasta Pietarsaaren elinkeinoalueella.

 

---

 

Öljykriisi koettelee Snellmania

Maailmanlaajuinen öljykriisi koetteli Suomea 1970-luvulla. Öljykriisin iskiessä vuonna 1974 tehtiin Skatan tehtaalla juuri laajennustöitä. Raakaöljyn hinta nousi, joka taas vaikutti polttoainehintoihin. Raakaöljyn määrän vähentyminen vaikutti teollisuuteen, liikenteeseen ja kotitalouksiin. Vuodet 1974–1980 olivat taloudellisesti vaikeita vuosia yritykselle, osittain johtuen investoinnista rakennustöihin. Vallitsevista taloudellisista olosuhteista huolimatta voidaan jälkikäteen todeta, että öljykriisi oli vakaan taloudellisen kasvun aikaa. Investoinnit osoittautuivat myöhemmin hyväksi vedoksi, sillä öljykriisin taloudellisten jälkimaininkien pyyhkiessä maamme yli 1970-luvulla pärjäsi Snellman erityistuotteidensa ja uusien panostustensa avulla. Snellman kuului siihen 10 % makkaratehtaista, jotka selvisivät näistä raskaista vuosista. Suomen 150 yksityisestä makkaratehtaasta 1970-luvulla meni 90 % konkurssiin. Jatkuva huoli perheyrityksen tulevaisuudesta sävytti tätä aikaa ja erityisesti Per, Karl ja Henry Snellmanille tämä ajanjakso oli taloudellisesti epävarmaa, koska he olivat velkaantuneet investoimalla uusiin omakotitaloihin ja joutuivat kiinnittämään talonsa yrityslainan vakuudeksi.

 

---

 

Ensimmäisen tietokoneen hankinta

Snellman siirtyi tietokoneaikaan 1970-luvun alkupuolella. Karl vieraili Frankfurtissa Saksassa messuilla ja näki NIXDORF-korttikoneen, joka tulosti rahtikirjoja ja laskuja ja oli yhteydessä vaakaan, josta naudan ruho roikkui. Karl oivalsi näiden teknisten edistysaskelien tuomat mahdollisuudet ja sai muut veljekset vakuuttuneiksi NIXDORF-korttikoneen tarpeellisuudesta. Säästäväisiä kun olivat, yrittivät veljekset sitä vastoin säästää kustannuksia painamalla itse kortit Pietarsaaressa, mutta koneen valmistaja lopetti tämän säästövimman alkuunsa ja kortit täytyi sen sijaan tilata suoraan tältä saksalaiselta valmistajalta.

 

---

 

Tuotteet:

• Snellman toi ensimmäisenä Suomessa markkinoille Voileipäkinkun 1970-luvulla. Snellman oli Voileipäkinkun tyyppisten tuotteiden valmistusmenetelmässä uranuurtaja. Uudessa menetelmässä pieniä kinkun paloja sekoitettiin, lisättiin mausteita ja vettä, tuote maseerattiin ja kypsennettiin vuoissa. Myös Mustajussi ja Voileipäsuolaliha valmistettiin samalla tavalla.