1990-luku – Skatasta Kuusisaareen
Snellmanin uusi logo julkistetaan
Syyskuussa 1990 julkistettiin Snellmanin uusi logo ja kuvittaja Sirpa Parikka tuli mukaan kuvioihin. Vuonna 1991 alettiin käyttää Herra Snellmania kokovartalohahmona myös pakkausetiketeissä ja TV-mainokset olivat piirrettyjä. Herra Snellmanin piirretty maailma luotiin sisäisesti yhteistyössä Brand Sellersin ja taiteilija Sirpa Parikan kanssa. Snellman ollut 20 vuotta aikaansa edellä ottaessaan käyttöön tarinankertomisen massamarkkinoinnissa Suomessa. Vuonna 1991 Snellmanin tunnisti 46 % suomalaisista, nykyään luku on 94 %.
1992
Snellman osti vuonna 1992 E.V. Linjalan lihatukun, joka toimi aikaisemmin agentuurina Helsingissä.
Etelä-Suomen valloitusta 1990-luvulla
1990-luvun alussa Herra Snellman suuntasi tosissaan Etelä-Suomen markkinoille. Vuodesta 1992 Snellman myi tuotteitaan E.V. Linjalan lihatukun kautta. Snellmanin myyntipäällikkö Karl-Erik Wikström sai tehtäväkseen luoda oman myyntiorganisaation Etelä-Suomeen Helsingin lisäksi ja myyntiedustaja Hannu Nikkanen palkattiin vuonna 1991 ensimmäiseksi omaksi työntekijäsi Etelä-Suomeen.
Markkinoiden valloitus aloitettiin puhelinluetteloja selaamalla, tekemällä listoja mahdollisista asiakkaista, heidän merkitsemisellä kartalle ja ensimmäisten asiakaskäyntien varaamisella. Snellman oli tähän aikaa aivan tuntematon yritys Etelä-Suomen kauppiaille, joten uuden tuttavuuden, Herra Snellmanin, esittely oli hyvin tärkeää tehdä vakuuttavalla tavalla.
Ensimmäinen konttori
Snellmanin ensimmäinen konttori oli Hannu Nikkasen vuoden 1984 Saab 900i Specialissa. Huippumoderni Nokian kännykkä NMT 900 asennettiin autoon ja siihen liitettiin faksi. Tilaukset kirjattiin esipainetuille rahtikirjakopiopohjille ja nämä faksattiin Pietarsaaren konttoriin. Myös puhelinmyynti hoidettiin asiakaskäyntien välillä autosta ja tilaukset lähetettiin auton faksilla tehtaalle. Ensimmäisiin hankintoihin kuului myös sähköinen kirjoituskone merkkiä Panasonic. Kun työtä ei hoidettu autokonttorista, tehtiin työ Nikkasen konttorissa hänen asunnossaan Sipoossa.
Etelä-Suomen myyntialue ulottui Lappeenrannasta idässä Kemiönsaarelle lännessä ja käsitti kaikki alueen myymälät. Suur-Helsinki poisluettuna alue ulottui Hämeenlinnaan asti. Tähän aikaan Snellmanilla oli oma myyntiorganisaatio Tampereella ja idempää löytyi Kuopion konttori.
Vuoden 1991 lopussa Nikkasen kotiin Sipooseen sisustettiin kotikonttori. Vuonna 1992 Snellmanin toiminta yhdistettiin E.V. Linjalaan Snellmanin ostaessa lihatukun ja Helsinkiin saatiin ”oikea” konttori Sörnäisten Työpajankadulle. Linjalan myynti ja laskutus toimivat Snellmanin organisaation kanssa saman katon alla Työpajankadulla. Tänä aikana Snellman siirtyi tietokoneaikaan oikein tosissaan. Ensimmäinen kannettava tietokone oli salkku, joka sisälsi tietokoneen 3.11 käyttöjärjestelmällä ja siihen kuuluvalla tulostimella. Kaupan keskittymisen vauhdittuessa siirrettiin Helsingin konttori Sörnäisten Lautatarhankadulle. Nykyään Helsingin konttori löytyy Kokkikartanon tiloista Keravalta.
Kuusisaaren tehdas vihitään käyttöön
1993: Aloittaessaan toimintaansa Piispankadun kellarikerroksessa eivät veljekset olleet voineet edes villeimmissä unelmissaan kuvitella, että Skatan tehdas voisi tulla yritykselle liian pieneksi jonain päivänä. Mutta teurastamon oston myötä vuonna 1985 huomattiin, että tehtaan silloiset tilat eivät tulisi riittämään kovin kauan. Vuonna 1993 oli aika muuttaa uuteen rakennukseen Kuusisaareen Pietarsaaren keskustan ulkopuolelle. Siellä lihanleikkaamo, viipalointi, pakkaamo ja lähettämö olivat sijoitettuna samaan rakennukseen.
Toimitusjohtaja vaihtuu
1994: Karl jättää toimitusjohtajan tehtävät ja Per Snellman ottaa ohjat käsiinsä.
Yrityksen ensimmäinen kotisivu
1996: Snellman saa ensimmäisen kotisivunsa.
Lihanleikkaajien koulutus
Snellmanin teurastamon lihanleikkaamo-osasto panosti 1990-luvulla omien lihanleikkaajien kouluttamiseen oppisopimuksien ja sisäisen koulutuksen kautta.
Uusi tj
1998: Per Snellman jättää toimitusjohtajan tehtävät ja antaa ohjat veljenpoika Gerhard Snellmanille.
Tuottajalehti ilmestyy ensimmäisen kerran
Snellmanin Teurastamon tuottajalehti ilmestyi ensimmäisen kerran 1994, ja se on tärkeä osa tuottajatiedotusta. Seuraavina vuosina lehti ilmestyy satunnaisesti muutamia kertoja Maaseudun Tulevaisuuden liitteenä. Vuodsta 2004 alkaen tuottajalehti ilmestyy säännöllisesti viisi kertaa vuodessa nimellä Maatilan Parhaat info.
Kaupan keskittyminen
Kaupan keskittymisestä tuli 1990-luvun puolessa välissä suuri haaste, mutta Snellman oli päättänyt pysyä mukana muutoksessa. EU:n liittymistä edeltäneen epävarman kauden aikana, päätettiin investoida raaka-aineen varmistamiseen. Snellman satsasi uuden teurastamon ja leikkaamon rakentamiseen aivan uudelle alueelle Kuusisaareen. Snellman päätti erikoistua paljon tähänastista enemmän. Ruokamakkarat jäivät vähemmälle huomiolle ja pääpaino siirtyi viipaloiduille leikkeleille. Snellman saavutti vahvan aseman viipaloiduissa leikkeleissä laatuun panostamisen ansiosta ja yritys alettiin noteerata yhtenä alan suurista toimijoista.
Lihanjalostusalan oppisopimuskoulutus aloitetaan
Yksi Snellmanin tukipylväistä on osallistuva henkilökunta ja sisäinen koulutus on nykyään tärkeä osa yrityskulttuuria. Oppisopimuskoulutusta on järjestetty Hämeenlinnan Lihateollisuusopiston kanssa 1990-luvulta lähtien sekä suomeksi että ruotsiksi. Nykyään Snellmanilla on tarjota kolme eri koulutustasoa lihanjalostuksessa: 1)Elintarvikealan perustutkinto 2) Lihateollisuuden ammattitutkinto ja 3) Elintarviketekniikan erityisammattitutkinto.
Teurastamo siirtyy Sofianlaaksonkadulta Kuusisaareen
Vuonna 1993 Snellman muutti uusiin tiloihin Kuusisaareen, Pietarsaaren keskustan ulkopuolelle, missä leikkaamo, viipalointi ja lähettämö mahtuivat samaan rakennukseen. Seuraavana vuonna aloitettiin uuden, suuremman teurastamon rakentaminen. Se otettiin käyttöön kesäkuussa 1995. Teurastamon kerrospinta-ala on 5 000 neliötä. Teuraskapasiteetti nousi 12 milj. kiloon vuodessa. Uudet investointiprojektit jatkuvat koko 90-luvun ajan lähes vuosittain, esimerkki kokolihaosasto -97.
Porsaiden terveysohjelma
90-luvun puolivälissä Snellman aloitti strategisen työn rakentaakseen suoria yhteyksiä tuottajiin kehittämällä alkutuotannon laatujärjestelmän. Laatujärjestälmän päälinjoja olivat jalostus ja eläinterveys. Vuonna 1995 Snellman käynnisti sikatiloilla terveyspossuohjelman ja oli uranuurtaja porsasyskän hävittämiseen tähtäävässä työssä. Terveyspossuohjelma sai myöhemmin nimen Maatilan Parhaat.
Snellmanin 45-vuotisjuhlien kunniaksi julkaistaan historiikki
1996: Jorma Aspegrénin historiikki Oy Snellman Ab . Veljesten makkarapajasta suuren suvun konserniksi. Kolmen toimitusjohtajan kertomaa julkaistaan vuonna 1996.
Kansainväliset ympäristönhallintastandardit
Vuonna 1999 Snellman sai ensimmäisen laatusertifikaattinsa ISO 9001 käsittäen lihan, lihavalmisteiden ja valmisruoan valmistuksen, laadunvarmistuksen sekä tuotekehityksen. Snellmanilla oli alansa ensimmäisenä koko alkutuotantonsa mukana ISO 9000:ssä. Kansainvälinen ISO 14001-ympäristösertifikaatti saatiin vuonna 2001 ja on todiste siitä, että yrityksen ympäristönhallintajärjestelmä toimii ja että yritys tekee jatkuvasti työtä parantaakseen ympäristötyötään ja vähentääkseen ympäristövaikutuksiaan. Viimeisimmän sertifikaattinsa Snellman sai vuonna 2008. Kyseessä on ISO 22000, elintarviketurvallisuusohjelman sertifikaatti.
Maatilan Parhaat -ohjelma lanseerataan
Snellman liittyi Eläintautien torjuntayhdistykseen (ETT) sen perustettua 1994. Samana vuonna Snellman lähti aktiivisesti sianjalostukseen, kun Sikojen kantakoesäätiö perustettiin. Tavoitteena oli tehostaa maan lukuisten kantakoeasemien toimintaa. 1995 Snellman käynnisti sikatiloilla terveyspossuohjelman ja oli uranuurtaja porsasyskän hävittämiseen tähtäävässä työssä. Terveyspossuohjelma sai myöhemmin niimen Maatilan Parhaat. Ohjelma kielsi antibioottien käytön ennaltaehkäiseviin tarkoituksiin ja lihaluujauhon käytön rehussa jo vuonna 1998, ennen kuin kielto tuli lakisääteiseksi. Toisin sanoen Pohjanmaalla puhalsivat uudet tuulet.
Porsasyskää ei enää Snellmanin tiloilla
1998: Porsaiden terveysohjelma aloitettiin vuonna 1995 ja kolme vuotta myöhemmin Snellman oli Suomen ensimmäinen yritys jonka tiloilla porsasyskää ei enää tavattu!
Snellmanin tuottajille ilmainen terveyspossuvakuutus
1998: Snellman aloitti yhteistyössä Pohjolan kanssa Suomen ensimmäisen terveyspossuvakuutuksen porsasyskän ja sikadysenterian varalle. Vakuutus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Raision kanssa tehtiin yhteistyötä, jonka pyrkimyksenä oli vaikuttaa lihan rasvahappokoostumukseen ja makuominaisuuksiin. Vuosituhannen vaihteessa MP-ohjelma laajentui käsittämään myös naudantuotannon. 2000-luvulla Snellmanin oma eläintenterveysseuranta siirtyi yhteisesti ETT:n alaisuuteen perustamiin Sikava– ja Nasevajärjestelmiin.
Tuotteet:
- Snellman toi ensimmäisenä markkinoille viipaloidun kalkkunan 1990-luvun alussa ja silloin sen asema tällä saralla oli vahva. Snellmanilla oli hyvin pitkään 50 % markkinaosuudesta, nykyään luku on 25 %.
- Snellman oli yksi ensimmäisistä joka toi markkinoille teollisesti pakatun lihan 1990-luvulla.
- Snellman oli ensimmäinen Suomessa, joka tuotti kebabvartaita teollisesti 1990-luvulla. Snellman sai inspiraation valmistukseen Tukholmassa sijaitsevalta pieneltä liha-alan yritykseltä ja antoi tehdä prototyypin heidän koneestaan. Kone kuului myöhemmin konseptiin, jonka Ole Snellman osti, kun Oles Fast Food perustettiin vuonna 2000.
