Snellman tuottajien tukena muutoksen edessä: ”Olisi kannattanut siirtyä vapaaporsitukseen jo paljon aikaisemmin”

Snellmanin vapaan porsituksen lisän käyttöönoton jälkeen 16 tilaa Snellmanin tuotantoketjussa on siirtynyt vapaaseen porsitukseen. Tämän ansiosta 3 500 emakkoa lisää porsii ja imettää vapaina. Tämän lisäksi 15 tilalla on ollut vapaata porsitusta käytössä jopa 20 vuotta.

Panostus emakoiden hyvinvointiin ei kuitenkaan tapahdu ilman haasteita. Keskiössä on aina eläinten hyvinvointi.

Vapaaporsituksessa on pelkistettynä kyse siitä, että emakolle tarjotaan enemmän tilaa, erityisesti sen porsimis- ja imetyskauden aikana. Tyypillisessä porsitusratkaisussa emakko tällä hetkellä yleensä porsii häkkirakenteiden sisällä rajatussa tilassa, jossa eläin ei pääse kääntymään.

Eläinlääkäri Maria Nystén on perehtynyt vapaa porsitukseen.

– Vapaaporsitus pyrkii näistä häkkirakenteista luopumaan. Toki silloinkin porsitus tapahtuu tietyn rajatun alueen sisällä, mutta emakon liikkumatilaa pyritään tietyillä toimenpiteillä kasvattamaan, kertoo eläinlääkäri Maria Nystén.

Uudet vapaaporsitukseen liittyvät toimenpiteet tarkoittavat konkreettisesti sikalassa tilatarpeen kasvua, mutta Nystén muistuttaa, että tilavaatimus ei ole ainoa muutos joka prosessiin liittyy.

– Vapaaporsitus tulisi nähdä kokonaisuutena ja tuottajan tulisi miettiä niitä eri osa-alueita, jotka tukevat sen onnistumista.  Haasteena on kehittää itseään ja omaa tietotaitoa, eli pyrkiä päästämään irti niistä aikaisemmista käsityksistä ja suhtautumaan avoimesti siihen omaan tuotantotapaan, hän jatkaa.

Vehmaan tilalla vaihdetiin vapaalle

Forssalainen siantuottaja Hanna Anttila ja hänen miehensä Timo Vehmas ovat hiljattain siirtyneet omalla perhetilallaan vapaaporsitukseen.

He huomasivat jo aikaisessa vaiheessa suuren muutoksen työnkuvassaan.

Hanna Anttila esittelee sikalaa Snellmanin viestintäsuunnittelija Antti Koivukankaalle.

– Se työ oli todella mielenkiintoista, joskus oikein nauratti, kun ei meinannut millään malttaa lähteä sikalasta pois. Sitä olisi voinut katsella niitä eläimiä siellä vaikka kuinka pitkään, Hanna kertoo hymyillen.

– Porsaiden ja emakoiden käyttäytyminen siinä karsinassa on muuttunut täysin, tietenkin kun se emakko pääsee vapaana liikkumaan.

Pesäntekokäyttäytyminen fysiologinen tarve

Vapaaporsitus edesauttaa emakon porsituksen aikaista pesäntekokäyttäytymistä, joka on eläimellä fysiologinen tarve. Vapaaporsituksella on nähty olevan myös positiivisia vaikutuksia porsaan syntymäpainoon, ternimaidon saantiin ja siitä kautta luonnolliseen kasvuun.

Nopea, sujuva ja hyvin onnistunut porsitus taas vaikuttaa positiivisesti myös emakon maidontuotantoon, jonka kautta pahnue koostuu elinvoimaisemmista porsaista.

– Kaikki tämä tietysti edesauttaa tuottajan hyvinvointia, edut heijastuvat siihen porsaiden kasvuun, eläinten yleiseen hyvinvointiin ja myöskin pitkässä juoksussa sinne kuluttajien näkemyksiin, toteaa Maria Nystén.

Hän on nähnyt erittäin positiivisena kehityksenä lihantuottajien aktiivisen tuen tuottajille, jotka ovat siirtyneet tai harkitsevat vapaaporsitukseen siirtymistä. Siirtyminen tapahtuu myötämielisesti, kun tuottajat saavat itselleen hyvän mielen lisäksi taloudellista kannatusta.

Vehmaan tilalla ollan viimeisen vuoden aikana siirrytty vapaaporsitukseen.

Lainsäädännöllisiä muutoksia voi olla horisontissa, mutta eläinsuojelulain uudistuksen ollessa pysähdyksissä tuottajien oma-aloitteisuus on toivottavaa.

– Toivoisin, että pakkoratkaisuihin ei ole tarvetta lähteä. Vapaaporsitus vaatii nimenomaan uudenlaista suhtautumista siihen tuotantoon niin pelkään että pakottamalla siitä yhtälöstä ei tule hyvää, toteaa Maria Nystén.

Snellman kannusti tuumasta toimeen

Forssalaisten tuottajaperheen kohdalla kipinä siirtyä vapaaporsitukseen tuli Snellmanin alkutuotannon vuonna 2018 järjestämässä seminaarissa.

– Siellä tuotiin esille erilaisia vaihtoehtoja ja samalla tietysti sitten kannustettiin myös taloudellisesti siihen, että siirryttäisi vapaaporsitukseen. Jollain tavalla se herätti sitten sen kiinnostuksen, että sitten itsekin lähdettiin pohtimaan sitä, että olisiko se meillä mahdollista, Anttila muistaa.

Taloudelliset kannustimet saivat Hanna Anttilan ja hänen miehensä siirtymään vapaaporsitukseen.

Eläinlääkärin työssään paljon porsaiden kanssa tekemisissä ollut Maria Nystén näkee ajan olevan oikea vapaaporsituksesta puhumiselle ja siihen konkreettisesti siirtymiselle.

Huolenaiheita luonnollisesti esiintyy. Tuottajilla taloudellinen kokonaiskuva on aina otettava huomioon ja luonnollisesti vapaaporsitusprojektit eroavat toisistaan riippuen siitä onko kyse uudisrakentamisesta vai vanhojen rakenteiden muunnostöistä.

Muutosten onnistumiseen ja uuden tuotantotavan omaksumiseen liittyy aina haasteita, mutta Nystén peräänkuuluttaa kotimaisilta tuottajilta vahvaa tahtotilaa.

– Minun mielestä Suomen ja suomalaisten tuottajien tulisi suhtautua siihen niin että pyrittäisiin olemaan siinä seuraavassa aallossa mukana, joka vapauttaa emakoita sieltä häkistä ja tukea eläinten hyvinvoinnin eteen tehtyä työtä.

Snellmanin perheyrityksen alkutuotannossa vapaaporsitukseen siirtymistä ollaan edesautettu jo pidemmän aikaa, ja Hanna Anttilan mukaan lihatalon rohkaiseva kannustus sai tuottajapariskunnan lähtemään uudistukseen mukaan.

– Olihan se helpotus että joku kannusti siihen ja antoi tarvittavaa tietoa. Kun vielä itse hankki lisää tietoa, niin se johti siihen, että vapaaporsitukseen siirryttiin. Ja toteamus että olisi kannattanut siirtyä jo paljon aikaisemmin pitää kyllä edelleen paikkansa.

Vehmaan tila Forssassa on yksi monesta kunnon perhetiloista, jotka ovat hiljattain siirtyneet vapaaporsitukseen.

Kyselytutkimukset osoittaVAT Eläinten hyvinvointi kiinnostaa

Tällä hetkellä noin neljännes Snellmanin emakkotiloista ovat vapaaporsitustiloja, ja tätä osuutta pyritään omalla tiedotus- ja tukitoiminnalla jatkuvasti kasvattamaan.

Taustalla on vankka usko siihen, että suomalaiset jatkossakin haluavat syödä vastuullisesti ja kestävällä pohjalla tuotettua laadukasta lihaa.

– Ilman muuta tämä kiinnostus tuotantoeläinten hyvinvointia kohtaan selkeästi kyselytutkimuksien perusteellakin lisääntyy. Suomessa ja Pohjoismaissa kuluttajan näkemys siitä, että tuotantoeläinten hyvinvointi tulisi olla hyvällä tasolla, on erittäin vahva, ja myös niin, että sitä tulisi parantaa, toteaa Maria Nystén.

Muuta mukavaa