Liha on meille arvokas raaka-aine. Siksi keskitymme siihen, että tuotantoketjun käytännöt ovat selkeitä, johdonmukaisia ja kehittyvät pitkäjänteisesti yhdessä tuottajiemme kanssa. Porsaanlihan osalta olemme tehneet esimerkiksi seuraavia valintoja tuotantokäytäntöjen ja yhteistyön kehittämiseksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa meidän osalta että:

• Edistämme vapaaporsitusta yhteistyössä perhetilojen kanssa.
• Kehitämme omaa jalostusohjelmaa Suomessa osana tuotantokokonaisuutta ja ketjun pitkäjänteistä kehittämistä.
• Ruokinnassa on kehitetty malleja, joissa tuontisoijan osuutta vähennetään ja hyödynnetään kotimaisia rehuraaka-aineita.
• Eläinlääkärit, kuljettajat ja tilaneuvojat ovat mukana arjessa tukemassa tuottajia ja tuotantoketjun käytäntöjä.
• Kehittäminen näkyy käytännön toimina, joita seurataan ja tarkastellaan ketjun eri vaiheissa.

”Vastuullisuus on vain pelkkä sana, jos ei sitä näytä toteen teoin.”

Omalla jalostuksella kehitetään ketjua pitkäjänteisesti

Jalostus on sikatalouden tuotekehitystä, joka edellyttää laajaa osaamista ja harkittuja valintoja. Snellmanilla on oma jalostusohjelma Suomessa.

– Jalostustyö mahdollistaa pitkäjänteisen kehittämisen omassa ketjussa ja tukee yhteistyötä tuottajien kanssa, kertoo Snellmanin alkutuotannon kenttäpäällikkö Martti Hassila.

Tuotantoeläinten jalostuksessa painotukset voivat vaihdella eri toimintamalleissa. Meillä kehittämisen tavoitteena on kokonaisuus, jossa huomioidaan käytännön toimivuus ja eläinten hoidon arki tuotantoketjussa.

Suomalaisen osaamisen kehittäminen

Pidämme tärkeänä, että Suomessa koulutetaan alkutuotannon ammattilaisia ja että heillä on mahdollisuus sijoittua työelämään kehittämään suomalaista sikataloutta suomalaisista lähtökohdista. Oman jalostusohjelman myötä tuetaan myös suomalaista osaamista ja yrittäjyyttä.

Perhetilojen kanssa kohti vapaaporsitusta

Vapaaporsitus on tuotantotapa, jossa porsitushäkkien käyttöä vähennetään ja eläimille mahdollistetaan enemmän tilaa liikkua. Täysi siirtymä vie aikaa, mutta noin puolet Snellmanin emakkotiloista toimii vapaaporsituksessa jo nyt.

Snellmanilla on havaittu, että Maatiaispossu soveltuu vapaaporsituksen vaatimuksiin hyvin. Eläinten hoidon arki ja tuotantoympäristön toimivuus ovat keskeisiä tekijöitä, joihin kiinnitetään ketjussa huomiota.

– Kaikki tilat täyttävät Sikavan terveydenhuolto-ohjelman kansallisen tason vaatimukset, jotka ovat lainsäädäntöä korkeammat. Tilojen terveydenhuoltoeläinlääkärit seuraavat eläinten terveyttä säännöllisesti, ja Snellmanin omat tilaneuvojat, henkilökunta ja kuljettajat tekevät yhteistyötä tuottajien kanssa arjen käytäntöjen kehittämiseksi, Hassila toteaa.

Ruokintamallien kehittäminen: vähemmän tuontisoijaa, enemmän kotimaisia rehuraaka-aineita

Ruokinnalla on suuri vaikutus lihan laatuun ja tuotannon käytäntöihin. Siksi Snellman on kehittänyt yhteistyössä rehunvalmistajan kanssa Superior-ruokintamallia, jossa tuontisoijaa on korvattu kotimaisilla palkokasveilla, herneellä ja härkäpavulla.

– Olemme jo puolittaneet soijan käytön vuodesta 2016 lähtien. Uudella ruokintamallilla vähennämme soijan tarvetta edelleen. Arviomme mukaan lihasikojen ruokinnassa soijan tarve vähenee 72 % verrattuna soijaa sisältävään tavanomaiseen ruokintaan. Jos satotilanne on suotuisa, soijan tarve voi vähentyä tänä vuonna noin 4 miljoonalla kilolla, kertoo rehutoiminnoista vastaava kehityspäällikkö Kirsi Partanen.

Snellmanilla yhtenä periaatteena on kehittää tuotteita ja reseptejä, joissa raaka-aineiden laatu ja valmistuksen käytännöt tukevat lopputuotteen ominaisuuksia. Tuotteiden koostumusta ja lisäaineiden käyttöä kehitetään tuotekehityksessä tuoteryhmittäin ja käyttötarkoitus huomioiden.

Tuottajat tekevät myös monenlaisia tilakohtaisia ratkaisuja, kuten energian talteenottoon ja rehuntuotantoon liittyviä valintoja. Suuri osa rehusta tuotetaan omilla pelloilla lähellä tiloja.

Yhdessä perhetilojen kanssa

Perhetiloilla omistajat hoitavat itse eläimiä ja tilaa, eikä toimintaa ole ulkoistettu muualle. Tuottajat ovat meille tärkeitä yhteistyökumppaneita – sekä yrittäjinä että ihmisinä.

Tavoitteena on, että tuottajalla on arjessa tukea ja yhteyshenkilöitä: eläinlääkärit seuraavat eläinten terveyttä säännöllisesti ja Snellmanin omat tilaneuvojat, henkilökunta ja kuljettajat tekevät yhteistyötä tuottajien kanssa, jotta ketjun käytännöt toimivat ja kehittyvät.

Tuottajien osaaminen ja jaksaminen ovat keskeinen osa eläinten hoidon arkea ja tuotantoketjun toimivuutta.

Tutustu Snellmanin yhteistyöhön perhetilojen kanssa, joilla suomalainen ruoka tuotetaan.