Sikaketju rakentuu ”Kunnon suomalaista maatiaispossua perhetilalta” -teeman ympärillä. Kantavia elementtejä ovat avoimuus, vastuullisuus ja jäljitettävyys aina perhetiloihin ja suomalaiseen genetiikkaan asti.

1. Perinteet kunniassa

Valkoisia rotuja, suomalainen maatiainen ja yorkshire, on jalostettu suomalaisilla perhetiloilla jo yli 100 vuoden ajan. Jalostusosaaminen ja tilojen käytännöt ovat kehittyneet vuosien varrella, ja työssä korostuvat eläinten terveys sekä yksilöiden valinta jalostustavoitteiden mukaisesti.

2. Suomalaiset geenit osana tuotantoketjua

Suomalainen maatiainen on maatiaispossun tuotantoketjun ydin. Sikojen elinvoimaisuutta ja olosuhteita kehitetään tiloilla myös risteytysohjelman avulla. Kunnon maatiaispossu on maatiaisen ja suomalaisen yorkshiren risteytys. Molempien rotujen jalostusohjelmasta vastaa Figen Oy.

3. Kasvatus perhetiloilla

Maatiaispossut kasvatetaan suomalaisilla perhetiloilla Snellmanin Maatilan Parhaat -ohjelman mukaisesti. Perhetiloille on tyypillistä paikallisuus ja se, että yrittäjät ovat sitoutuneita toimintaansa ja mukana kehittämässä tuotantoa.

4. Jalostussuunnitelma porsastuotannon apuvälineenä

Maatiaispossun tuotantoa suunnitellaan MP‑Sisu -uudistusohjelman avulla. Figen Oy:n koulutettu neuvoja tekee tuottajan kanssa jalostussuunnitelman ja avustaa toteutuksessa. Maatiaispossun tuotantomallin ja eläinaineksen auditoinneissa lasketaan tiloille sitoutumisindeksi, joka tulee olla vähintään 40/60 (tavoitetaso yli 50).

5. Optimoitu ruokinta

Maatiaispossun ruokinta suunnitellaan tarkasti eläinten tarpeiden mukaisesti ja sen toteutumista seurataan jokaisen kasvatuserän osalta. Rehuraaka-aineiden analysointi on suunnittelun lähtökohta. Rehusta yli 70 % on suomalaista viljaa ja viljapohjaisia ainesosia. Ruokinnan optimoinnilla pyritään tukemaan eläinten olosuhteita ja hallitsemaan rehunkäyttöä. Rehuun lisätty pieni kasviöljyn määrä vaikuttaa myös rasvan ominaisuuksiin. Tyydyttyneiden rasvahappojen osuus lihan kokonaisrasvasta on noin 35 %.

6. Possuille toimiva terveydenhuoltojärjestelmä

Kaikkien maatiaispossujen (100 %) on täytettävä Sikavan kansallisen terveystason vaatimukset (www.sikava.fi). Perhetiloilla on terveydenhuoltosopimus oman eläinlääkärin kanssa sekä suunnitelma ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta. Tilojen eläinterveyden ja olosuhteiden seurantaa tehdään mm. vastaavan eläinlääkärin terveydenhuoltokäynneillä, vähintään neljä kertaa vuodessa.

7. Tarkka seuranta ja dokumentointi

Sikavan terveysrekisteriin tallennetaan tiedot tilan terveydenhuoltosopimuksesta, eläinlääkärin käynneistä, tutkimustuloksista, lääkityksistä ja mahdollisista poikkeamista eläinten terveydentilassa. Snellmanin oman seurantaohjelman (Anelma) kautta alkutuotannon mittareita seurataan jatkuvasti tila‑ ja yritystasolla. Kasvatuserien tapahtumia seurataan, ja niistä dokumentoidaan mm. teuraslaatu, päiväkasvu, eläinterveys, kuolleisuus ja rehunkäyttö.

8. Saparo osana seurantaa

Maatiaispossun olosuhteita ja hyvinvointia seurataan osana jalostusohjelman painotuksia ja tilojen seurantaa. Perhetiloilla sikojen hoito on tärkeä osa arkea. Saparon kunto ja mahdolliset muutokset ovat yksi käytännön havainnointiin perustuva seurantakohde muiden mittareiden ja havaintojen rinnalla.

9. Avoimuus ja sitoutuneisuus

Perhetilojen sitoutuminen Maatiaispossun tuotanto‑ohjelmaan perustuu yhteisiin toimintatapoihin, vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön. Sitoutumisella, asenteella ja motivaatiolla on merkitystä ketjun toimivuudelle. Tuottajilta kerättävä palaute ja vuorovaikutus ovat osa yhteistyön kehittämistä.

10. Tuottajalle kannattavuuden edellytyksiä

Suomalaisessa maatiaispossussa on paljon lihaa ja vähän rasvaa. Hyvän genetiikan, eläinterveyden seurannan ja suunnitellun ruokinnan avulla pyritään hallitsemaan kasvua ja teuraspainoa. Tuotantomallissa huomioidaan myös se, että kasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten teuraslaatu, päiväkasvu ja rehunkäyttö.

---

Figen – yli 100 vuotta suomalaista sianjalostusta

Kuten tosielämässä, myös Figen‑logossa sika juoksee genetiikan varassa. Vanha sanonta “parantaa kuin sika juoksuaan” kuvaa hyvin jalostustyön pitkäjänteisyyttä.

Suomalaisten sikarotujen perinnöllinen edistyminen on Längelmäen Keskuskoeaseman toiminta‑aikana tuonut mitattavaa hyötyä lihasian kasvattajalle. Teuraslinjalla edistyminen näkyy mm. lihakkuuden ja saannon kehityksenä.

Figen Oy jatkaa pitkään jatkunutta suomalaista sianjalostustyötä perinteitä kunnioittaen ja alan kehitystä seuraten. Genomisen valinnan yleistyessä jalostustyössä hyödynnetään yhä enemmän dna‑tason tietoa. Jalostusohjelman kehityksessä korostuvat porsaiden, emakoiden ja lihasikojen kestävyys sekä koko siantuotantoketjun kannattavuus siemennyksestä valmiiseen tuotteeseen.

Figenin tavoitteena ei ole maksimoida porsastuotosta, vaan kehittää tasapainoista kokonaisuutta, jossa huomioidaan porsastuotos, eläinterveys, teuraslinjan saanto ja risteytyksillä saavutettavat ominaisuudet.

Suomalaisen sianjalostuksen taustalla on pitkä työ kotimaisten sikarotujen parissa (suomalainen maatiainen ja yorkshire). Jalostustoiminnassa huomioidaan myös tautiriskien hallinta, eikä toiminnassa pyritä lisäämään riskejä tuomalla sika-ainesta Suomen rajojen ulkopuolelta.

Figen Oy

Snellmanin Lihanjalostus Oy osti FABA Sika Oy:n 1.12.2010. Hankinta liittyi sianjalostus- ja tuotantoketjun kehittämiseen. Suomalaiset sikarodut muodostavat Snellmanin Maatilan Parhaat -siantuotantokonseptin perustan.

• Yhtiön nimi muuttui Figen Oy:ksi 1.7.2011
• Yhtiöllä on karjuasema Ilmajoella, toimisto Tikkurilassa ja kuusi jalostusneuvojaa ympäri Suomea
• Figen Oy:llä on sikojen koeasematoimintaa pyörittävä tytäryhtiö (Suomen Sianjalostus Oy) Jämsässä
• Figen Oy ja Suomen Sianjalostus Oy työllistävät yhteensä 25 henkilöä