Kun puhutaan pekonista, yleisin ensimmäinen mielleyhtymä on englantilainen tai amerikkalainen ruokapöytä. Seuraavaksi ajatellaan hotelliaamiaista ja sen jälkeen tuunattuja hampurilaisia. Tuo siankyljestä jalostettu herkku on löytänyt tiensä laajemminkin suomalaisten suihin ja sydämiin; tätä nykyä me syömme pekonia jo yli kolme miljoonaa kiloa vuodessa.

Pekonin yleistymisen myötä on tullut entistä selvemmäksi myös se, että pekoneissa on eroja. Kuten yleensä, priimaa saadaan aikaan vain kiinnittämällä huomiota siihen, että tuotantoketjun jokainen lenkki saadaan niin laadukkaaksi kuin suinkin mahdollista.

Ei ole yhdentekevää, miten possu kasvatetaan, saati sitten miten liha käsitellään ennen sen pakkaamista ja toimittamista kaupan hyllylle. Laatu syntyy yksityiskohdista.

Snellman tekee pekonia Suomessa suomalaisesta lihasta. Markkinointi- ja viestintäjohtaja Tommi Fors kertoo, että yrityksessä pohdittiin pitkään, kuinka löydettäisiin keinot tehdä parasta pekonia ja tarjota sitä koko maan laajuisesti.

Aikaa se otti, ja kärsivällisyyttäkin. Mutta aloitetaan alusta!

Hyvin kasvatettu possu on kunnon pekonin lähtökohta

Snellmanin Kunnon pekonin raaka-aineena on maailman suomalaisin possu.

– Olemme jalostaneet aivan oman possurotumme, jota kasvatetaan ainoastaan Snellmanin perhetiloilla. Olemme ainoa kotimainen sianjalostaja, ja kannamme näin vastuuta yli 100-vuotisen jalostustyön jatkumisesta Suomessa, Tommi Fors kertoo

Snellmanin oman maatiaispossun kasvatuksessa sikojen hyvinvointi huomioidaan mahdollisimman hyvin. Kun laatua ei jätetä määrän jalkoihin, tuloksena on terveitä ja hyvinvoivia eläimiä.

– Sianjalostuksessakin on kyse arvovalinnoista, Fors muistuttaa.

– Tuottajamme investoivat jatkuvasti esimerkiksi vapaaporsitukseen. Tämän vuoden lopussa vapaaporsitus kattaa jo noin puolet sikatiloistamme, ja tiekartan päässä häämöttää porsitushäkeistä luopuminen tyystin.

Paras lopputulos syntyy perinteisellä tyylillä

Kunnon pekoni syntyy hyvin kasvatettujen possujen parhaista kylkipaloista. Fosfaattia lisäämättä, perinteitä ja ammattiosaamista taidokkaasti yhdistelemällä.

Parhaatkaan raaka-aineet eivät yksin riitä, kun laatutavoitteet on nostettu aivan huipulle. Kunnon pekoni erottuu edukseen myös valmistusprosessinsa ansiosta. Hyviksi havaittuja keinoja hyödynnetään niiden ansaitsemalla tarkkuudella ja kärsivällisyydellä.

– Valmistusprosessi ei ole sinällään vaikea, mutta se vaatii paljon käsityötä ja kärsivällisyyttä, Tommi Fors korostaa. 

Kunnon pekoni tehdään valtavirrasta poiketen kuivasuolaamalla. Se tarkoittaa suolan ja sokerin hieromista lihan pintaan. Tämän jälkeen lihan annetaan levähtää jopa useita päiviä, jotta maut tasaantuvat. Samalla lihasta haihtuu nestettä, mikä tekee mausta vieläkin täyteläisemmän.

Tyypillinen suolaustapa on sisältäpäin tehtävä ruiskusuolaus. Se on nopea ja tehokas, mutta myös lihan nestepitoisuutta lisäävä. Kuivasuolaus ottaa aikansa ja vaatii kärsivällisyyttä, mutta on vastaavasti aivan omalla tasollaan niin rakenteen kuin maukkauden suhteen.

Levähdyksen jälkeen liha kylmäsavustetaan aidoilla leppälastuilla, matalassa lämpötilassa. Lopputuloksena on herkullisen rapeaksi paistuva, kuivemman pinnan ansiosta pannulla vähemmän räiskyvä Kunnon pekoni, jonka siivut myös irtoavat toisistaan helpommin.

Tommi Fors painottaa, että Snellmanilla on aina haluttu tehdä parempia perustuotteita. Kunnon pekoni on erinomainen esimerkki siitä, että kun tavoite on selvä, ei keinovalikoimassakaan ole syytä tyytyä oikopolkuihin.

Suomalaiseen ruokapöytään vain paras on kyllin hyvää.

Suomalaisen ruoan päivää vieteään jälleen 4.9.2021.